Epäilemättä kesällä tuskastutti, kun jouduimme kiertelemään runkoja ja nostelemaan pyörät niiden ylitse, mutta näin talvella muisto sydänmaan halki kulkevasta reitistä tuntuu kuin unennäöltä. Parhaat paikat ovat hankalien reittien ja poluttomien metsien ja soiden takana.
Hyviä muistoja ”huonoilta” teiltä
