Kysymyksiä ja vastauksia

Vaikka filosofian maisterin opinnoissani ei tosiaan opetettu pyörien korjaamista, olen käynyt yli seitsemän vuoden pyörämekaanikon koulun Special Biken kovassa prässissä ja hifistellyt siellä kalleimpien mahdollisten kilpapyörien kanssa ja rapannut myös vanhoja raatoja, joten – kyllä osaan korjata pyöräsi. Jos en osaa, neuvon parempaan paikkaan… 

Mahdollisesti. Teen jatkuvasti pyörien muutoksia, joilla saadaan lisää vauhtia: etsitään käyttötarpeesi mukaiset nopeat renkaat, asennetaan ne ilman sisärenkaita tubelessina, säädetään ajoasentoa esimerkiksi ohjainkannatinta vaihtamalla ja niin edelleen. Neuvon myös vaatetuksen ja varusteiden suhteen ja tarvittaessa tilaan, mitä tarvitsetkaan.

Annan mielelläni arvion vian korjaamisen kustannuksista, mutta näkemättä pyörää arvio on melko summittainen.

Arvio parantuu, jos voit lähettää minulle muutaman tarkan kuvan tai videon pyörästä ja sen viasta.

Melko perinteinen ajatus on, ettei polkupyörän huollattaminen voi tai edes saa olla kallista – kysehän on ”vain” polkupyörästä.

Ajatusmalli on seurausta siitä, että perinteisesti polkupyöriä on yleensä huollettu omatoimisesti tai vielä yleisemmin – ei ollenkaan. Yksinkertaisena mekaanisena laitteena polkupyörä saattaa toimia jopa hangen alta kaivettuna, ainakin jos on kyse yksivaihteisesta jalkajarrullisesta pyörästä. Joskus liikkeellelähtöön riittää, että pumppaa ilmaa renkaisiin ja öljyää ketjun. 

Tällainen ”huolto” riittää edulliselle pyörälle, jolla ajetaan esimerkiksi vain bussipysäkille, kouluun tai kauppaan. Yksinkertaisimmillaan haetaan marketista uusi pyörä, kun pyörä on lopulta kunnolla rikki.

Polkupyörän huoltoala kärsii tästä takavuosilta periytyneestä asenteesta, ettei polkupyöriä oikeastaan tarvitse huoltaa. En minäkään poikasena hahmottanut, että pyörien ketjuja tai hammasrattaita pitäisi vaihtaa.

Toinen esi-isiltä peritty asenne on, että jokainen osaa jotenkin melkein itsestään huoltaa ja korjata polkupyörän. Totta onkin, että kaikki voivat opetalla niksit ja hankkia välineet. Totta kuitenkin on myös se, että pyörän huolellinen huoltaminen vaatii runsaasti aikaa, työkaluja ja tiloja, eikä sellaiseen ole kaikilla mahdollisuutta.

Polkupyörät kehittyvät kaiken aikaa yhä hienommiksi ja kevytkulkuisemmiksi laitteiksi, joiden huoltaminen vaatii erikoisosaamista ja erikoistyökaluja ja alituista kouluttautumista. Yleisesti voi sanoa, että mitä kalliimpi pyörä, sitä tärkeämpää on huolehtia sen huollosta. Säännöllisellä huollolla ei päädytä kalliisiin korjauksiin, kun jokin osa lopulta hajoaa.

Jos pyörää käytetään ahkerasti, perushuolto on yleensä tarpeen vähintään kerran vuodessa, varsinkin jos kyseessä on avovaihteinen pyörä.

Yksivaihteiset tai napavaihteiset sietävät paremmin jopa huollon laiminlyöntiä, sillä niillä voidaan yleensä ajaa hyvinkin kuluneella voimansiirrolla.

Avovaihteisessa puolestaan kulunut ketju alkaa nopeasti kuluttaa hammasrattaita, mikä johtaa rutinaan, vaihteiden huonoon toimintaan ja suuriin kustannuksiin, kun pitää uusia koko voimansiirto. Vaihtamalla edullinen ketju riittävän tiheästi voidaan joskus hyvinkin kalliilla takapakalla ja eturattaalla ajaa jopa tuhansia kilometrejä enemmän.

Kovimmalla rasituksella on sähköavusteisen pyörän voimansiirto, sillä sellaisessa ketju ja hammasrattaat saattavat kulua kaksinkertaista tahtia.

Kovassa ympärivuotisessa käytössä voi olla tarpeen tehdä perushuolto kahdestikin, esimerkiksi keväisin ja syksyisin.

Aluksi pyöräsi puhdistetaan kostealla rätillä ja harjalla, minkä jälkeen se tarkistetaan, huolletaan ja säädetään.

Tarkistettavia/säädettäviä/kiristettäviä/huollettavia/korjattavia/vaihdettavia kohteita ainakin

– renkaiden kunto

– vanteiden kunto ja suoruus, pinnojen kireys

– napojen laakereiden kunto ja välys (vaihto tai huolto purkamalla lisätyönä)

– jarrujen toiminta (hydraulisten jarrujen ilmaus lisätyönä)

– jarrupalojen kunto ja asento

– jarrulevyjen suoruus ja puhtaus

– jarruvaijerit

– vaihteiden toiminta

– vaihdevaijerit

– vaihtajien säädöt

– vaihtajankorvakon suoruus

– voimansiirron kunto

– ketju

– takapakka/takaratas

– eturatas/eturattaat

– takavaihtajan rissat

– kampien kiinnitys

– keskiölaakerin kunto ja välys

– ohjainlaakeri (vaihto lisätyönä)

– lokasuojien ja tavaratelineen tai muiden varusteiden kiinnitys ja kunto (uusien asennus lisätyönä)

– ohjaustangon asento

– kahvakumien kunto

– tankonauhojen kunto (uusien asentaminen lisätyönä)

– satulan asento ja kiinnitys

– satulatolpan kiristyspannan kireys ja toiminta

– polkimien kunto

Huollossa uusitaan vain ne osat, jotka ovat kuluneet tai rikkoutuneet siinä määrin, että se vaikuttaa pyörän käyttöön.

En siis automaattisesti, saati kysymättä uusi kaikkia osia, joissa on jotakin kulumaa, vaan ensisijaisesti vain tarpeellisimmat osat.

Tässä on kuitenkin paljonkin neuvotteluvaraa: sovimme aina, haluatko että uusin esimerkiksi lokasuojat, satulan tai kädensijat kuluneisuuden tai halkeamien vuoksi. Useinkin arkipyörässä voi sietää hiukan rahisevan vasemman polkimen, mutta harrastepyörässä ei. Kauppapyörässä voi riittää vain välttämättömin, joskus pidetään pyörä kaikin puolin huippukunnossa.

Joskus on myös mukava uusia esimerkiksi kädensijat tai tankonauhat esteettisyyden ja pyöräilyn ilon edistämiseksi!

Usein on myös sellainen tilanne, että esimerkiksi ulkorenkaissa, jarrupaloissa ja ketjussa on vielä jonkin verran käyttöikää jäljellä. Tarpeesi mukaisesti sovimme, voidaanko niiden vaihtamista hiukan lykätä.

Taloudellisuuden ja ekologisuuden vuoksi vältän turhaa osien uusimista.

Jokaisen osan kunto pitää arvioida tapauskohtaisesti. Joskus vaihtamisen ajankohta on tulkinnanvarainen, ja jos kyseessä on kallis osa, neuvottelen kanssasi asiasta.

Jos päälyrengas on selvästi kulunut, halkeillut, repeillyt tai hapertunut, on se syytä uusia rengasrikkojen välttämiseksi. Toki on haluttaessa mahdollista ajaa myös renkaat aivan olemattomiin, jos ei välitä kasvavasta rengasrikon riskistä tai pidon katoamisesta. Bussipysäkkipyörälle tämä voi olla ihan käytännöllinenkin vaihtoehto.

Jos sisärenkaassa on reikä, se pitää vaihtaa uuteen. En paikkaa asiakkaiden sisärenkaita, sillä paikkaaminen on aina hiukan epävarma ratkaisu.

Jos jarrupalat ovat kuluneet loppuun tai kohta loppumassa, on vaihtaminen perusteltua. Ethän halua tuoda pyörääsi huoltoon uudelleen kuukauden päästä vain siksi, että perushuollon yhteydessä ei uusittu jarrupaloja, koska ne eivät olleet vielä ihan loppu.

Jos vaihde- tai jarruvaijeri takertelee, on syytä uusia vaijeri ja kuori. Pääsääntöisesti en uusi pelkkää vaijeria, vaan myös vaijerinkuoren, sillä takertelu johtuu useimmiten vaijerinkuoren sisälle kulkeutuneesta liasta tai kuoren kulumisesta, harvemmin itse vaijerin rispaantumisesta.

Jos avovaihteisen 11- tai 12-vaihteisen pyörän ketju on kulunut 0,5 %, on ketju uusittava. Tämä ei ole valmistajien keksimä juoni, jolla saadaan tehtyä enemmän kauppaa, vaan käytännössä hyväksi havaittu raja, jolla estetään kalliin takapakan ja eturattaan/eturattaiden ennenaikainen kuluminen. Lisäksi ajoissa uusittu ketju säilyttää voimansiirron suhteellisen äänettömänä, polkeminen tuntuu tehokkaalta ja vaihteet vaihtuvat sulavasti.

Maksimissaan 10-vaihteisen avovaihteisen pyörän ketjun vaihtopisteenä pidetään 0,75 %:n kuluneisuutta.

Mikäli avovaihteisen pyörän ketju on ehtinyt kulua enemmänkin, jo 1 %:n verran, on yleensä tarpeen uusia myös takapakka, sillä ketju on ehtinyt kuluttaa myös käytetyimpiä takavaihteita. Yleensä takarattaiden hampaissa on tällöin näkyvissä selvää lysmää. Uusi ketju ei istu kunnolla kuluneelle takapakalle, mikä aiheuttaa pauketta, jopa ketjun hyppimistä ja hyvin herkästi myös ongelmia vaihteen vaihtumiselle. Olen tarpeeksi monta kertaa yrittänyt säästää asiakkaan rahoja uusimalla pelkän ketjun, mutta palannut koeajolta vaihtamaan myös pakan…

Ajoissa vaihdettu ketju ei kuluta takapakkaa, joten yhdellä takapakalla voi ajaa monenkin ketjun verran. Sama pätee etuhammasrattaaseen/eturattaisiin. 

Huonolla hoidolla ja varsinkin epäsopivalla voitelulla ketju saattaa kulua vaihtokuntoon reilussa 1000 km:ssa (olen kokeillut!). Sähköpyörissä ongelma vain korostuu. 

Jos taas ketjusta pidetään hyvää huolta, saatetaan päästä kymmenkertaisiin kilometrilukemiin.

Jos kyseessä on halpa arkipyörä, jolle ei aseteta suuria vaatimuksia, voi avovaihteisellakin ajaa vaikka niin kauan kuin ketju vain pysyy hammasrattailla, jos ei välitä natinasta ja rutinasta tai vaihteiden vaihto-ongelmista. Kun pyörän liike lopulta pysähtyy, täytyy vain uusia koko voimansiirto eli ketju, takapakka ja eturattaat eli yleensä käytännössä kampisarja. Jos osat ovat edullisia, esimerkiksi 7-, 8- tai 9-vaihteisen osia, saattaa osien puolesta päästä alle 100 €:n kustannuksilla.

Polkupyöräalalle on vakiintunut käytäntö, että palveluille asetetaan kiinteät hinnat. Tämä on asiakkaalle merkittävä etu, sillä alan hintataso on perinteistä johtuen suorastaan jähmettynyt alhaiseksi. 

Ajattelen, että palvelun hinnan tulee vastata työn vaativuutta ja siihen tarvittua aikaa. 

Lisäksi haluan, että asiakas ei joudu maksamaan turhasta. Yksinkertaisen ja helpon työn teettäjän ei tarvitse maksaa lisähintaa sen vuoksi, että toisten monimutkaisemmat tai rikkinäisemmät pyörät vaativat paljon enemmän työtä.

Esimerkiksi en varaudu vaihteiden tai jarrujen säädön hinnassa (10 €) vaijerin vaihtoon, sillä säännöllisesti huolletussa pyörässä säätötoimenpide on yksinkertainen ja nopea toimenpide.

Hyvä esimerkki on myös vaijerin ja vaijerinkuoren vaihto. On suuri ero sillä, onko kyseessä perinteisellä tavalla näkyvissä kulkeva vaijeri, vai pitääkö vaijeria uittaa rungon sisässä tai peräti ohjaustangon, ohjainkannattimen ja kaulaputken sisässä! Siksi tavallinen vaijerityö maksaa 15 €, mutta sisäisen vaijerin vaihdosta joutuu maksamaan lisähintaa 10 €, ja mikäli täytyy leväyttää koko ohjaamo, hintaa tulee enemmänkin työtä vastaava määrä.

Kyllä voi. Pyörän huoltaminen on myös hauskaa. Huomaa kuitenkin, että tarvitset aika paljon erikoistyökaluja. Ohjeista homma ei ainakaan jää kiinni, sillä netistä löytyy niitä loputtomasti.

Yleisin palveluni perushuolto (avovaihteisessa pyörässä 95 €) kattaa niin monta toimenpidettä, että niiden huolellinen toteutus vie oman aikansa. Vastaan siitä, että perushuollon jälkeen pyörä todellakin on kunnossa eikä vain pyyhkäisty rätillä.

Totuus kuitenkin on, että joskus perushuollossa ei tarvitse vaihtaa yhtäkään osaa ja kyseessä on oikeastaan vain tarkistus. Joskus taas työtä voi olla moninkertaisesti enemmän, kun täytyy uusia renkaita, pinnoja, jarrupaloja, vaijereita ja voimansiirron osia. 

Luonnollisesti mekaanikko joutuu hinnoittelussaan varautumaan keskimääräisiin huoltoihin – ja tosiasia on, että usein pyörä kiikutetaan huoltoon vasta sitten, kun se on rikki, joskus totaalisen loppu! 

Hintaa ei kuitenkaan voi määrittää pahimman mahdollisen tapauksen varalta, sillä silloin huoltotyö maksaisi satoja euroja.

Tämän takia en sisällytä perushuoltoon kaikkia, harvinaisempia ja työläämpiä toimenpiteitä (esimerkiksi jarrujen ilmauksia, laakerien vaihtoa, lokasuojien vaihtoja yms.), sillä tulee edullisemmaksi tehdä nämä toimenpiteet lisähinnasta vain silloin kun niiden aika on.

Polkupyörä kerää helposti kuraa ja hiekkaa. Vääränlaiset voiteluaineet muodostavat lian kanssa joskus niin kovan kerroksen, että se voidaan poistaa vain voimakkailla liuottimilla ja mekaanisella rappaamisella.

Polkupyörän huolellinen puhdistus vaatii sen verran paljon työtä, että jos se sisältyisi perushuoltoon, hintaa pitäisi nostaa merkittävästi. Pinttyneen voimansiirron puhdistus taas vaatii kaikkien osien irrottamisen, liuottamisen, rappaamisen ja harjaamisen ja uudelleenasentamisen, mikä tarkoittaa vielä isompaa työpanosta. 

Ei tarvitse olla – vaikka mukavaahan se olisi.

Puhdistan perushuollon yhteydessä pyörän ulkoisesti kostealla rätillä, ja muiden töiden osalta luonnollisesti kyseisen paikan sen verran kuin on tarpeen huollon suorittamiseksi.

Jos kuitenkin pyörä tulee esimerkiksi vaihteensäätöön, ja ketju, hammasrattaat ja vaihtajat ovat toimintaa haittaavan öljyisen lian peitossa, voidaan ensin joutua suorittamaan työläs puhdistus. Joskus lian alta paljastuu täysin loppuunajetut vaihtajan rissat tai koko voimansiirto ja huolto on sen mukainen. 

Kyllä voit, ja se on suositeltavaa. Ota yhteyttä, niin kartoitan huollon ja mahdollisten varaosien tarpeen.

Ihanteellisinta olisi, jos voisin hankkia juuri sinun tarpeittesi mukaiset varaosat hyvissä ajoin ennen huoltoa. Useimmiten järkevimmät varaosat löytyvät ulkomailta, jolloin täytyy varautua jopa kahden viikon toimitusaikaan.

Huollon valmistuminen riippuu pääasiassa siitä, täytyykö pyörää varten hankkia varaosia. En kilpaile isojen liikkeiden kanssa varaosien saatavuudella, vaan huolellisuudella ja henkilökohtaisella, yksilöllisellä palvelulla ja neuvonnalla. 

Kun varaosat ovat käsillä, huolto valmistuu päivässä tai kahdessa.

Lähetän sinulle tekstiviestin, tai halutessasi soitan tai lähetän sähköpostia.

Jos työssäni on jotakin huomauttamista, ilmoita ongelmasta välittömästi, niin korjaan asian vaikka tulemalla paikan päälle. Jos olen mielestäsi kerta kaikkiaan epäonnistunut, maksan huoltohinnan mukisematta takaisin tilillesi.

En tee joidenkin pyöräliikkeiden mainostamia täyshuoltoja, joissa perushuollon lisäksi kerrotaan avattavan, rasvattavan ja tarvittaessa uusittavan kaikki laakerit. 

Nykyaikaisen pyörän laakerit eli keskiölaakeri, napalaakerit ja ohjainlaakeri sekä täysjoustopyörän linkuston laakerit ovat suljettuja kasettilaakereita, joita ei yleensä voi huoltaa. Tällaisia laakereita ei ole suunniteltu avattaviksi, ja jos tiiviste avataan, se yleensä vaurioituu. 

Jos kasettilaakeri on kulunut, se vaihdetaan, mutta mitään huoltoa se ei tarvitse. Sen vuoksi en tarjoa mitään tuplahintaista täyshuoltoa, vaan laakerit huollan tarpeen mukaisesti lisätöinä.

Toisinaan kuitenkin voi olla tarpeen puhdistaa keskiö- tai ohjainlaakeri ulkoisesti. 

Poikkeuksen muodostavat jotkut perinteiset napalaakerit, joissa on avattava irtokuula- ja kartiorakenne, sillä niiden huoltaminen on mahdollista ja tarpeellista. 

Myös jotkut ohjainlaakerit ovat rakenteeltaan osittain avoimia, joten ne voidaan huoltaa puhdistamalla ja rasvaamalla, mutta silloinkin työn kustannus on suurempi kuin uuden laakerin.

Tervetuloa, autan mielelläni – rahatta!

Kotiverstaassani on rajallinen valikoima varaosia tai tarvikkeita, joten ne sinun täytyy pääsääntöisesti hankkia muualta. Huoltojen yhteydessä voin kuitenkin tarvittaessa hankkia juuri sinun tarpeisiisi sopivia osia ja tarvikkeita. Voin myös neuvoa järkeviin hankintoihin.

Kyllä, mielelläni. Jos esimerkiksi ajat vain sulan maan aikana, voin luvallasi ottaa sinuun yhteyttä hyvissä ajoin talven aikana ja varata pyörällesi huoltoajan. Jos ajat ympäri vuoden, voin kutsua pyöräsi huoltoon ennen pakkas- tai kesäkauden alkua.

Unohda siis pyöräsi huolto aivan rauhassa!

Tärkeintä on, ettet käytä mitään suihkutettavia voiteluaineita, joita pyörätarvikehyllyt ovat pullollaan. Suihkutettava öljy leviää muuallekin kuin tarkoitettuun paikkaan ja yleensä sotkee myös jarrulevyt pilalle.

Jos olet käyttänyt pyörääsi minun verstaallani, on minulla tarkat muistiinpanot aiemmista huolloista. Olen myös tehnyt huomautuksia, mikäli jokin huolto- tai vaihtotarve on tulossa. Tämä huoltohistoria auttaa ennakoimaan huoltotarvetta ja säilyttämään pyörän hyvässä kunnossa.

Olen kokenut saman, mutta en kuitenkaan myy pehmusteita. Satulan valinta on yksilöllisen anatomian sanelema valinta. Ikävä kyllä kalleinkaan satula ei auta, jos se on väärän levyinen tai mallinen. 

Pehmyt satula yleensä toimii lyhyissä arkiajoissa, mutta ei pidemmässä työmatka- saati harrasteajossa, sillä se alkaa hiertämään ikävästi ja muljuaa inhottavan tuntoisesti.

Neuvon sinua menemään liikkeeseen, jossa neuvotaan ja annetaan satuloita testattavaksi. Sopivasta satulasta kannattaa maksaa enemmänkin, sillä istuinluillesi oikealla tavalla tukea antava satula on ajoasennon perusta.

Lisäksi tarvitset sopivat pehmustetut pyöräilyhousut, joiden avulla tarvittava ohut pehmuste on tiukasti ihoasi vasten eikä ala hiertämään.

Pyörästä kuuluu joskus epämääräisiä pieniä, mutta ärsyttäviä ääniä. Niiden paikallistaminen ja hiljentäminen on usein aivan salapoliisin hommaa. Pyörämekaanikkosi työtä helpottaaksesi kannattaa yrittää paikallistaa ääni mahdollisimman hyvin. 

Kuuluuko se vain polkiessa vai myös vapaalla rullatessa? Kuuluuko se polkimien liikkeen tai renkaan pyörimisen tahdissa? Seistessä vai istuessa? Vomakkaasti polkaistaessa? Kaarreajossa vai seisaallaan kiihytettäessä? Tietyllä vaihteella?

Vaihtoehtoja äänen lähteeksi on erittäin paljon. Joskus oire syntyy pienestä välyksestä, joka korjataan puhdistamalla, kiristämällä tai voitelemalla. Joskus kyse on laakeriviasta tai ketjun ja hammasrattaiden viasta. Pahimmillaan rungosta tai vanteesta löytyy murtuma.

Ikävä kyllä myös täydellisessä kunnossa olevat levyjarrut pitävät varsinkin kostealla hyvinkin ikävää ääntä. Tällaista kovaa ulinaa kuuluu myös ammattilaispyöräilijöiden kisoissa.

Jos kuitenkin levyjarrut sekä ääntävät että pitävät huonosti, levylle ja paloille on saattanut kulkeutunut öljyä tai likaa, joka on pinttynyt jarrupalan pintaan ta pahimmassa tapauksessa imeytynyt huokoisen jarrupalan sisään.

Saastunut levyjarru on puhdistettava huolellisesti. Levy on yleensä irrotettava ja puhdistettava voimakkaalla jarrujen puhdistusaineella tai tiskaamalla huolellisesti kuumalla vedellä ja astianpesuaineella, mikäli tällainen öljyisten osien tiskiallas on käytössä.

Jarrupalat on joko vaihdettava tai vähintäänkin hiottava niin, että lasittunut pinta katoaa. Jos öljyä on päässyt paloille liikaa, niitä ei yleensä voi puhdistaa tai elvyttää hiomalla, ja siksi ne on vaihdettava.

Puhtaalla pyörällä on mukava ajaa. Pyörän avonainen rakenne kuitenkin tarkoittaa, että se on likaantuu helposti.

Tärkeintä olisi pitää riittävän puhtaina voimansiirto eli ketju, hammasrattaat, jarrut ja vaijerit. Siksi pyörän huollossa kannattaa panostaa näista osista huolehtimiseen.

Oikein kuraisen pyörän voi huuhtoa vesiletkulla ajon jälkeen. Myös kostea pyöränpesuaineella kostutettu rätti on hyvä konsti sopivan harjan kanssa. 

Painepesurille ei ole tavetta.

Pesun jälkeen ketju on voideltava.

Kannattaa ostaa ketjuöljy, joka on tippapullossa. ÄLÄ osta suihkutettavaa ainetta!

Älä myöskään osta ilman selvää tarvetta öljyä, jossa lukee WET, sillä sellainen öljy on nimensä mukaisesti tahmeaa liisteriä, joka kestää vettä, mutta sotkee koko voimansiirron toivottomaan kuntoon. Se kyllä pysyy ketjussa kauan, mutta alkaa sotkeennuttuaan jauhaa ketjua ja rattaita pilalle, ja sotkee helposti myös vaatteet. Märän kelin öljyä voi toki käyttää, jos olet esimerkiksi lähtemässä märkään seikkailukisaan tai ajotapahtumaan ja olet valmis huoltamaan ja puhdistamaan pyörän ajon jälkeen. 

Märän kelin liisterin sijasta pyöräsi voimansiirto pysyy puhtaampana, kun käytät ketjuöljyä, joka mainostaa olevansa ALLROUND tai jopa DRY. Kuiviin olosuhteisiin tarkoitettua öljyä pitää lisätä tiheämmin, mutta se ei likaa pyörääsi toivottomasti.

Voitele säännöllisesti ainoastaan ketjua, ja nimenomaan ketjun keskellä olevia puslia. Ketjun ulkopinta tai hammasrattaat eivät vaadi voitelua. Liiallinen voitelu ei auta asiaa.

Valuta ohut vana ketjun keskelle pyörittämällä polkimia taaksepäin kierroksen tai pari. Jatka pyörittämistä, että öljy levittyisi mahdollisimman hyvin ja ehtisi tunkeutua puslien sisällekin. Samasta syystä pyörällä ei kannata lähteä heti ajamaan, vaan odottaa vaikka kymmenen minuuttia. Jos pyörällä lähdetään heti liikkeelle, öljy tarttuu hammasrattaisiin eikä voitele ketjua niin hyvin kuin oli tarkoitus.

Jotta ketju säilyisi mahdollisimman puhtaana, kannattaa ylimääräinen öljy pyyhkiä rätillä ketjun ulkopinnoilta pois likaa keräämästä. 

Jos ketju on pinttyneen lian peitossa, öljy ei oikein pääse sinne, missä sitä tarvitaan, vaan jää ulkopintaan kasvattamaan likakerrosta.

Ketjua pitää kilometreistä ja olosuhteista riippuen voidella vähintään viikoittain, parin–kolmen lenkin välein, ja yleensä aina sateen jälkeen. Se on pyöräilijän arkinen rutiini samoin kuin renkaiden ilmanpaineen tunnustelu.

Yleensä voimansiirron lika on melko sitkeää. Joskus se on melkein kuin sedimentoitunut kiveksi. Jos pyörässäsi on tällaista likaa, kannattaa suorittaa huolellinen puhdistus ja ehdottomasti vaihtaa öljyn laatua! Musta ja kankeasti liikkuva ketju kuluttaa turhaan myös omia voimiasi.

Usein tarvitaan rautaharjaa, ehkä jopa meisseliä tai vastaavaa rappainta, liuotinainetta, rättejä ja vielä lisää rautaharjaa… Jos pyörässä on useita eturattaita, ne pitää yleensä irrottaa, jotta päästään puhdistamaan hampaat myös sisäpinnoilta, ja tämä tarkoittaa monesti kampien irrottamista.

Liuotinaine, harja ja rätti kuitenkin auttavat usein välttävään tulokseen.

Näin on jälleen yksi ilta kulutettu mukavasti.

Vielä mukavammin homma hoituu, kun käytät ohutta ja laadukasta ketjuöljyä vain tarpeen mukaan, mutta riittävän tiheästi. Ketju pysyy puhtaana eikä likaa pääse niin helposti kertymään.

Ikävä kyllä jotkut uudet ketjut ovat niin tahmaisen varastorasvan peitossa, että ne pitäisi puhdistaa ketjunpuhdistusaineella, jotta ne eivät alkaisi heti kerätä mustaa mönjää ja sotkea hammasrattaita. Ketju kannattaa pyyhkiä puhtaaksi puhdistusaineella kostutetulla rätillä. 

On myös mahdollista siirtyä käyttämään ketjun kuumavahausta, mikä toki vaatii melkoisesti harrastuneisuutta ja vahauksen uusimista silloin tällöin, mutta pitää voimansiirron todella puhtaana ja jopa moninkertaistaa sen käyttöiän.

Ehkä kerran–kaksi vuodessa voi laittaa tipan öljyä vaihtajien niveliin tai vielä harvemmin vipujen niveliin.

On pelkästään haitallista yrittää voidella esimerkiksi napoja tai mitään muitakaan laakereita, sillä voiteluaine ei pääse laakerin sisälle.

Kaikki ylimääräinen voiteluaine kerää liiman tavoin pölyn ja hiekan ja muodostaa inhottavaa sotkua.

Erityisesti on varottava, ettei pyörän jarrulevyille ja paloille joudu pisaraakaan öljyä!

Myös vaijerit saattavat joskus tarvita tipan öljyä, jos pyörässäsi on avonaisia vaijereita.

Vaijeri on yritettävä puhdistaa mahdollisimman hyvin nimenomaan siitä kohdasta, missä se menee vaijerinkuoren sisään. Jos öljyä levitetään likaiselle vaijerille, sotku kulkeutuu vaijerin liikkuessa kuoren sisään. Kun vaijeri alkaa takerrella, puhdistuksella ja kuoreen sisään ujutettavalla öljyllä (tässä voidaan varovasti käyttää myös suihkutettavaa ainetta!) voidaan saada hiukan lisäaikaa, mutta yleensä likaa on jo kuoren sisällä, mistä sitä on käytännössä mahdoton saada kunnolla pois. Edessä on vaijerin ja kuoren uusiminen.

Älä kuitenkaan. Renkaan kyljessä kerrottu maksimipaine on aivan liian kova paine. Kivikova rengas on ikävä ajaa, se tärisyttää ja ennen kaikkea se on hitaampi kuin sopivasti täytetty rengas.

Poikkeuksen muodostavat sellaiset huonolaatuiset renkaat, jotka ovat rakenteeltaan niin jäykkiä, että niissä on kauhistuttava vierintävastus vähänkään pehmemmällä paineella.

Laadukas rengas on rakenteeltaan notkea ja rullaa kevyesti ja nopeasti matalallakin paineella, on mukavampi ja kestääkin paremmin.

Teen pyörämekaanikon töitä tällä hetkellä sivutoimisesti kotonani, missä muutoinkin työskentelen. Paikallisena kylämekaanikkona voin palvella omalla kylällä kiireettömästi.

Pyöräsi täytyy arvioida. Joskus se saadaan liikkeelle yllättävän helposti, varsinkin jos käyttötarve ei ole vaativa, mutta toisinaan korjaaminen vaatisi niin paljon uusia osia, että jopa uusi pyörä tulee edullisemmaksi.